Ejtz’aaneem taq tziij (Expresión dinámica y creativa)

De CNB
Ir a la navegación Ir a la búsqueda
Busca en cnbGuatemala con Google

(Página creada con « Ja najox chi re ja taq tanaaj: 1. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij rutz’ijb’axiik chaqajaa’ rub’ixiik chi paam ja teej tzijob’al, julee’ chik...»)
 
Línea 1: Línea 1:
 +
{{Navegador DIGEBI 7 sub}}
 +
{{DISPLAYTITLE:Ejtz’aaneem taq tziij (Expresión dinámica y creativa)}}
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(157).png|right|250px]]
 +
__TOC__
 +
<div style="clear:both"></div>
 +
==Ja najox chi re ja taq tanaaj:==
 +
#Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij rutz’ijb’axiik chaqajaa’ rub’ixiik chi paam ja teej tzijob’al, julee’ chik k’aak’a taq na’ooj chi k’o chi nkojtaqiij.
 +
#Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij nkeekoj chi paam ja rutz’ijb’axiik k’in rub’ixiik chi paam ja te’eej tzijob’al, ja k’amooj rii’iil kuk’iin chik juulee’ winaqii’ rixiin chik juulee’ tinaamit.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
'''Saamaaj rixiin tijooneel'''
  
 +
Tawelisaaj rachib’aal pa ejtz’aaneem ja ti choloon tziij Xe’ Q’apooj kuk’iin ja taq ak’alaa’, utz k’a nunimar keek’u’x chi riij ja nruub’iij chi paam, k’in nkojtaqiij chaqajaa’ netziijoon chi riij kuk’iin taq kachib’iil.
  
 +
Utz nekanooj taq kitziyaq ja taq ak’alaa’ ja ne’ejtz’aan chi paam, ja julee’ chik taq kachib’iil, nkeetz’et ja nb’ajni, k’aari nkitz’ijb’aaj ja taq na’ooj nkanaaj kaan kuk’iin.
  
Ja najox chi re ja taq tanaaj:
 
1. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij rutz’ijb’axiik chaqajaa’ rub’ixiik chi paam ja teej tzijob’al, julee’ chik k’aak’a taq na’ooj chi k’o chi nkojtaqiij.
 
2. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij nkeekoj chi paam ja rutz’ijb’axiik k’in rub’ixiik chi paam ja te’eej tzijob’al, ja k’amooj rii’iil kuk’iin chik juulee’ winaqii’ rixiin chik juulee’ tinaamit.
 
 
2. Ejtz’aaneem taq tziij
 
Expresión dinámica
 
Saamaaj rixiin tijooneel
 
Tawelisaaj rachib’aal pa ejtz’aaneem ja ti choloon tziij Xe’ Q’apooj kuk’iin ja taq ak’alaa’, utz k’a nunimar keek’u’x chi riij ja nruub’iij chi paam, k’in nkojtaqiij chaqajaa’ netziijoon chi riij kuk’iin taq kachib’iil.
 
Utz nekanooj taq kitziyaq ja taq ak’alaa’ ja ne’ejtz’aan chi paam, ja julee’ chik taq kachib’iil, nkeetz’et ja nb’ajni, k’aari nkitz’ijb’aaj ja taq na’ooj nkanaaj kaan kuk’iin.
 
 
Rajawaxiik chaqajaa’ chi nkitzijooj kuk’iin ja taq kachib’iil ja taq naquun utz k’in ma utz ta xkeetz’et chi paam ja ti ejtz’aneem. K’aari’ nkeeya’ rub’ixiik chi re ja tijoxeel.
 
Rajawaxiik chaqajaa’ chi nkitzijooj kuk’iin ja taq kachib’iil ja taq naquun utz k’in ma utz ta xkeetz’et chi paam ja ti ejtz’aneem. K’aari’ nkeeya’ rub’ixiik chi re ja tijoxeel.
 
+
<center>
Q’ijiloon taq tziij  
+
<gallery widths=150px heights=150px>
Saamaaj rixiin tijooneel:  
+
Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(131.1).png
 +
Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(131.2).png
 +
</gallery>
 +
</center>
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
'''Q’ijiloon taq tziij'''
 +
 +
'''Saamaaj rixiin tijooneel:'''
 +
 
Kaamiik taab’iij chi ke ja taq ak’alaa’ chi ti kitz’ijb’aaj taq q’ijiloon taq tziij, kani’ chi re ruq’ijaal tinaamiit, ruk’asalemaal jun te’eej, chi riij jun ti naquun ja qas nel ruuk’ux chi riij.  
 
Kaamiik taab’iij chi ke ja taq ak’alaa’ chi ti kitz’ijb’aaj taq q’ijiloon taq tziij, kani’ chi re ruq’ijaal tinaamiit, ruk’asalemaal jun te’eej, chi riij jun ti naquun ja qas nel ruuk’ux chi riij.  
K’utub’al:  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
'''K’utub’al:'''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(159).png|right|230px]]
 
Ruq’ijloxiik Awan  
 
Ruq’ijloxiik Awan  
 +
<poem>
 
Xsaqari nimalaj k’asalemaal  
 
Xsaqari nimalaj k’asalemaal  
 
Xsaqari nimalaj ki’kotemaal  
 
Xsaqari nimalaj ki’kotemaal  
 
Atat aya’oon qachojq’aaq’  
 
Atat aya’oon qachojq’aaq’  
Atat natb’iin pa qib’och’iil  
+
Atat natb’iin pa qib’och’iil
 +
 
Rumaal k’aari’ nnuuya’ opoon rutziil awach  
 
Rumaal k’aari’ nnuuya’ opoon rutziil awach  
 
Kokoj k’in nimaq taq awan  
 
Kokoj k’in nimaq taq awan  
Línea 30: Línea 45:
 
Maltiyoox chi re ja qak’asalemaal  
 
Maltiyoox chi re ja qak’asalemaal  
 
Xsaqari, xsaqari,  
 
Xsaqari, xsaqari,  
 +
 
Natqayob’eej ronojeel q’iij pa qoochooch.
 
Natqayob’eej ronojeel q’iij pa qoochooch.
 +
</poem>
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
'''Tijooneel'''
 +
 +
*Kaamiik ja tijooneel k’o chi neruumol ja taq rutijoxelaa’. Ja rub’eyaal tijooneem kewari’: Ja tijooneel k’o chi nkanooj jun ch’ob’oon tziij k’in nruuya’ chi keewach ja taq ak’alaa’ chi nkinojiij, nkeesol k’in nkeenuk’ ruchomarisaxiik.
  
Tijooneel
+
'''K’utub’al'''
- Kaamiik ja tijooneel k’o chi neruumol ja taq rutijoxelaa’. Ja rub’eyaal tijooneem kewari’: Ja tijooneel k’o chi nkanooj jun ch’ob’oon tziij k’in nruuya’ chi keewach ja taq ak’alaa’ chi nkinojiij, nkeesol k’in nkeenuk’ ruchomarisaxiik.
+
K’utub’al
 
 
Ruk’ayemaal pa Tinaamit  
 
Ruk’ayemaal pa Tinaamit  
 +
 
Kaamiik ja qatinaamit Tz’ikin jaay, ntajiini nruutzaq ja rukojiik ja rutziyaq rixiin runimaq’iij. ¿Naq neech’ob’ ixix chi riij chi ma titzajqi ja taq naquun rixiin ja qatinaamit?, ¿Naq nechomarisaani, kaamiik k’atzineel ja taq ena’ooj ixix ak’alaa’?.
 
Kaamiik ja qatinaamit Tz’ikin jaay, ntajiini nruutzaq ja rukojiik ja rutziyaq rixiin runimaq’iij. ¿Naq neech’ob’ ixix chi riij chi ma titzajqi ja taq naquun rixiin ja qatinaamit?, ¿Naq nechomarisaani, kaamiik k’atzineel ja taq ena’ooj ixix ak’alaa’?.
 
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(160).png|center|350px]]
Chapoj Ch’uu’  
+
'''Chapoj Ch’uu’'''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Jun chik ja ruk’ayewaal, q’anij rajawaxiik chi qe, chi nqaatij jun ti ch’uu’. Ja k’a kaamiik netajiini nek’isataji. ¿Naq nqaab’an chi re ruchomarisaxiik awa’ ruk’ayewaal ri’? ¿Naq nepa’e chi ruchomarisaxiik?
 
Jun chik ja ruk’ayewaal, q’anij rajawaxiik chi qe, chi nqaatij jun ti ch’uu’. Ja k’a kaamiik netajiini nek’isataji. ¿Naq nqaab’an chi re ruchomarisaxiik awa’ ruk’ayewaal ri’? ¿Naq nepa’e chi ruchomarisaxiik?
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(161).png|center|300px]]
  
3. Elisaan achib’al pa ejtz’aneem.  
+
==Elisaan achib’al pa ejtz’aneem.==
Representaciones.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Representaciones.''
 +
 
Elisaan achib’al pa ejtz’aneem  
 
Elisaan achib’al pa ejtz’aneem  
 +
 
Kinuk’u’ taq kii’ ja taq ak’alaa’, chi kelisaaj rachib’al jun k’amab’al tziij rixiin ja k’amooj taq b’eey rixiin jun tinaamit.
 
Kinuk’u’ taq kii’ ja taq ak’alaa’, chi kelisaaj rachib’al jun k’amab’al tziij rixiin ja k’amooj taq b’eey rixiin jun tinaamit.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(162).png|center|350px]]
 +
 +
==Nuk’uuj pa molaaj.==
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Parlamentos.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
'''Nuk’uuj pa molaaj'''
  
4. Nuk’uuj pa molaaj.
 
Parlamentos.
 
Nuk’uuj pa molaaj
 
 
Tijoneel  
 
Tijoneel  
 +
 
Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aaj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.  
 
Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aaj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.  
 +
 
Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.  
 
Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.  
- Takanooj jun k’amol b’eey.  
+
 
- Ruukab’ k’amol b’eey.  
+
*Takanooj jun k’amol b’eey.  
- Jun ajtz’iib’.  
+
*Ruukab’ k’amol b’eey.  
 +
*Jun ajtz’iib’.  
 +
 
 
Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.  
 
Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.  
- Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiin owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
 
  
- Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.  
+
*Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiin owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
- Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an chi paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
+
 
 +
*Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.  
 +
 
 +
*Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an chi paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(164).png|center|350px]]
  
5. Rucholaaj Aq’omib’al  
+
==Rucholaaj Aq’omib’al==
Elaboración de recetarios.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
Rucholaaj Aq’omib’al  
+
''Elaboración de recetarios.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
'''Rucholaaj Aq’omib’al'''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(165).png|right|250px]]
 
Kaamiik rajawaxiik chi ja taq ak’alaa’ ne’el chi runik’oxiik k’in rukonoxiik ja taq naquun ja k’o aq’omaxiik ruk’amoon pe k’in k’o rik’a’tziil chi paam ja k’asalemaal. Ja taq ak’alaa’, k’o chi ne’el chi rak’axaxiik chi ke, keetee’ kitata’, ri’jaa’, iyomaa’, Ajkumaa’.  
 
Kaamiik rajawaxiik chi ja taq ak’alaa’ ne’el chi runik’oxiik k’in rukonoxiik ja taq naquun ja k’o aq’omaxiik ruk’amoon pe k’in k’o rik’a’tziil chi paam ja k’asalemaal. Ja taq ak’alaa’, k’o chi ne’el chi rak’axaxiik chi ke, keetee’ kitata’, ri’jaa’, iyomaa’, Ajkumaa’.  
 +
 
Ja taq tziij nekik’axaj pe k’o chi kitz’ijb’aaj k’in nkeenuk’ rub’ajniik, utz k’a nkanaaj chi ruuwach wuuj k’in ja taq ak’alaa’ ja ri etaraan pe chi kiij chik, ee je’ee’ chik ari’ nekojo wi’ ja taq na’ooj. Chaqajaa’ nkanaaj kaan ja kina’ooj ja ri ee ati’t mama’.
 
Ja taq tziij nekik’axaj pe k’o chi kitz’ijb’aaj k’in nkeenuk’ rub’ajniik, utz k’a nkanaaj chi ruuwach wuuj k’in ja taq ak’alaa’ ja ri etaraan pe chi kiij chik, ee je’ee’ chik ari’ nekojo wi’ ja taq na’ooj. Chaqajaa’ nkanaaj kaan ja kina’ooj ja ri ee ati’t mama’.
  
6. Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.  
+
==Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.==
Participación en proyectos educativos del aula y de la escuela.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Participación en proyectos educativos del aula y de la escuela.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.  
 
Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.  
 +
 
Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal. Ch’ob’ooj nuk’uuj chi riij ja to’ooneem k’in runimarisaxiik na’ooj kuk’iin ja ri ak’alaa’ ee kachib’iil ja tijooneel.  
 
Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal. Ch’ob’ooj nuk’uuj chi riij ja to’ooneem k’in runimarisaxiik na’ooj kuk’iin ja ri ak’alaa’ ee kachib’iil ja tijooneel.  
Nuk’uuj pa molaaj:  
+
 
Saamaaj rixiin tijooneel:  
+
'''Nuk’uuj pa molaaj:'''
 +
 
 +
'''Saamaaj rixiin tijooneel:'''
 +
 
 
Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.  
 
Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.  
 +
<poem>
 
Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.  
 
Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.  
 
Takanooj jun k’amol b’eey  
 
Takanooj jun k’amol b’eey  
 
Ruukab’ k’amol b’eey  
 
Ruukab’ k’amol b’eey  
 
Jun ajtz’iib’  
 
Jun ajtz’iib’  
 +
 
Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.
 
Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.
 +
</poem>
 +
*Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiik owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
 +
*Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.
 +
*Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an hic paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(168).png|center|300px]]
 +
 +
==Paxiin tziij k’in runik’iik==
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Armar rompecabezas y juegos de dominó con palabras.''
 +
 +
'''Paxiin tziij k’in runuk’iik'''
 +
 +
(''Rompecabezas'')
  
- Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiik owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
+
'''Saamaaj rixiin tijooneel:'''
- Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.
+
- Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an hic paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
+
*Tacholo’ tanuk’u chi keewach ja taq a k’alaa’ naq rub’eyaal rukojiik awa’ ja ti ejtz’aaneem ri’.  
  
7. Paxiin tziij k’in runik’iik
 
Armar rompecabezas y juegos de dominó con palabras.
 
Paxiin tziij k’in runuk’iik
 
(Rompecabezas)
 
Saamaaj rixiin tijooneel:
 
- Tacholo’ tanuk’u chi keewach ja taq a k’alaa’ naq rub’eyaal rukojiik awa’ ja ti ejtz’aaneem ri’.
 
 
Ja chi re ja taq ejtz’aneem ri’, K’atziineel chi re ja tijooneel chi nrukanooj taq tziij ja rajawaxiik chi re ja ri ak’aal. Utz nerutz’ijb’aaj chi ruuwach taq wuuj k’aari’ neruqupiij, k’aari’ nyaa’ chi ruuwach ja taq ak’alaa’ chi nkeenuk’ chik rub’ajniik. Owi k’o chik juulee’ taq ejtz’aaneem rixiin chi riij ja taq paxiin tziij, utz nkeekoj ja taq ak’alaa’, neruuto’ chi nkeeya’ rusamaaj ja ti kina’ooj.
 
Ja chi re ja taq ejtz’aneem ri’, K’atziineel chi re ja tijooneel chi nrukanooj taq tziij ja rajawaxiik chi re ja ri ak’aal. Utz nerutz’ijb’aaj chi ruuwach taq wuuj k’aari’ neruqupiij, k’aari’ nyaa’ chi ruuwach ja taq ak’alaa’ chi nkeenuk’ chik rub’ajniik. Owi k’o chik juulee’ taq ejtz’aaneem rixiin chi riij ja taq paxiin tziij, utz nkeekoj ja taq ak’alaa’, neruuto’ chi nkeeya’ rusamaaj ja ti kina’ooj.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(168).png|center|300px]]
  
8. Rejtaliil uleew rixiin tinaamit  
+
==Rejtaliil uleew rixiin tinaamit==
Diseña, traza y elabora un croquis de una comunidad o espacio real o imaginario.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Diseña, traza y elabora un croquis de una comunidad o espacio real o imaginario.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Rejtaliil uleew rixiin tinaamit:  
 
Rejtaliil uleew rixiin tinaamit:  
Saamaaj kixiin tijoxelaa’:  
+
 
 +
'''Saamaaj kixiin tijoxelaa’:'''
 +
 
Tab’ana’ rejtaliil ja ri atinaamit naq rub’anoom k’in naq ee k’o chi paam. Kani’ chi re taq moolaaj, roochooch Ajaaw, aq’omib’al jaay, q’atab’al tziij, k’in naq chi taq mokajiil nesamaj chi paam ja ri atinaamit. Taya’aa’ taq rejtaal b’aar ee k’o wi’ chi kijujunaal.  
 
Tab’ana’ rejtaliil ja ri atinaamit naq rub’anoom k’in naq ee k’o chi paam. Kani’ chi re taq moolaaj, roochooch Ajaaw, aq’omib’al jaay, q’atab’al tziij, k’in naq chi taq mokajiil nesamaj chi paam ja ri atinaamit. Taya’aa’ taq rejtaal b’aar ee k’o wi’ chi kijujunaal.  
 +
 
Kani’ chi re ja jun k’utub’al ri’:
 
Kani’ chi re ja jun k’utub’al ri’:
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(169).png|center|300px]]
 +
 +
'''K’aak’a taq tziij xko’j chi paam ja wuuj Tz’utujiil'''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
 +
{|style="width:30%;"
 +
|-
 +
|style="width:50%; line-height:20px;"|
 +
<poem>
 +
'''K’aak’a taq tziij'''
 +
 +
1. Ak’axii
 +
2. B’ajneel
 +
3. B’anitziij
 +
4. B’anitzijoliil
 +
5. B’i’ak’uxatzijaal
 +
6. B’i’akolatziij
 +
7. Ch’akulatz’ijb’
 +
8. Cholatz’ijb’
 +
9. Cholob’al tziij
 +
10. Cholob’al tziij
 +
11. Cholooj Na’ooj
 +
12. Chuq’
 +
13. Chuwaaq q’ijool
 +
14. Ejtz’ab’een taq tziij
 +
15. Iiwiir q’ijool
 +
16. Jotayiin tziij
 +
17. Junak’u’xatz’iij
 +
18. K’ajtziij
 +
19. K’axab’al
 +
20. K’iyaal
 +
21. K’ojlemaal
 +
22. K’uxatz’ijb’
 +
23. K’uxatziij
 +
24. Ka’k’uxatziij
 +
25. Ka’tz’uuk
 +
26. Kaamiik q’ijool
 +
27. Kamitziij
 +
28. Ko’latziij
 +
29. Latz’uun saamaaj
 +
30. Mokaan taq na’ooj
 +
31. Nak’ib’al
 +
32. Nawaliin tziij
 +
33. Nimatz’ijb’
 +
34. Nimatziij
 +
35. Nuk’uuj pa molaaj
 +
36. Pa’iil
 +
37. Paxch’uxik
 +
38. Paxiin tziij
 +
39. Qajb’ineel
 +
40. Qi’riil
 +
41. Ramaaj q’ijool
 +
42. Ramajiil
 +
43. Rucholaaj aq’omib’al
 +
44. Ruxe’aal tziij
 +
45. Samatziij
 +
46. Silotziij
 +
47. Ta’s
 +
48. Taluwuuj
 +
49. Tz’ajab’al
 +
50. Tz’inaquul
 +
51. Tz’uk
 +
52. Tz’ukiil
 +
53. Tz’ukupa’liil
 +
54. Xilatz’ijb’
 +
55. Ximolatziij
 +
56. Xtuq’iil
 +
57. Ya’ooj taq na’ooj
 +
</poem>
 +
|style="width:50%; line-height:20px;"|
 +
<poem>
 +
'''Kaxlaan tziij'''
  
K’aak’a taq tziij xko’j chi paam ja wuuj Tz’utujiil
+
lInterrogación
 +
Sujeto
 +
Vos antipasiva
 +
Vos referencial
 +
Sintagma verbal
 +
Sintagma nominal
 +
Consonante
 +
Alfabeto
 +
Descripciones
 +
Párrafos
 +
Temas
 +
Punto
 +
Futuro
 +
Juegos de palabras / Expresión dinámicas.
 +
Pasado
 +
Derivación
 +
Verbo intransitivo
 +
Partículas (direccional)
 +
Interrogación
 +
Plural
 +
Posicional
 +
Vocal
 +
Verbo
 +
Verbo transitivo
 +
Dos puntos
 +
Presente
 +
Vos pasiva
 +
Frase
 +
Resumen
 +
Redacción
 +
Signo de puntuación
 +
Cuentos
 +
Mayúscula
 +
Oración
 +
Parlamento
 +
Coma
 +
Conjugación
 +
Rompecabezas
 +
Objeto
 +
Adjetivo
 +
Tiempo / aspecto
 +
Tiempo
 +
Receta
 +
Raíz
 +
Voz instrumental
 +
Signo de Admiración
 +
Sustantivo
 +
Periódico
 +
Goma, pegamento
 +
Acento
 +
Punto
 +
Punto suspensivo
 +
Punto y coma
 +
Sufijo
 +
Preposición
 +
Comillas
 +
Concejos
 +
</poem>
 +
|}

Revisión del 00:15 8 dic 2017

Ch'orti' | Chuj | Popti' | Kaqchikel | Q'anjob'al | Q'eqchi' | Tz'utujiil
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(157).png

Ja najox chi re ja taq tanaaj:

  1. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij rutz’ijb’axiik chaqajaa’ rub’ixiik chi paam ja teej tzijob’al, julee’ chik k’aak’a taq na’ooj chi k’o chi nkojtaqiij.
  2. Najob’exi chi ja taq ak’alaa’ nkojtaqiij nkeekoj chi paam ja rutz’ijb’axiik k’in rub’ixiik chi paam ja te’eej tzijob’al, ja k’amooj rii’iil kuk’iin chik juulee’ winaqii’ rixiin chik juulee’ tinaamit.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Saamaaj rixiin tijooneel

Tawelisaaj rachib’aal pa ejtz’aaneem ja ti choloon tziij Xe’ Q’apooj kuk’iin ja taq ak’alaa’, utz k’a nunimar keek’u’x chi riij ja nruub’iij chi paam, k’in nkojtaqiij chaqajaa’ netziijoon chi riij kuk’iin taq kachib’iil.

Utz nekanooj taq kitziyaq ja taq ak’alaa’ ja ne’ejtz’aan chi paam, ja julee’ chik taq kachib’iil, nkeetz’et ja nb’ajni, k’aari nkitz’ijb’aaj ja taq na’ooj nkanaaj kaan kuk’iin.

Rajawaxiik chaqajaa’ chi nkitzijooj kuk’iin ja taq kachib’iil ja taq naquun utz k’in ma utz ta xkeetz’et chi paam ja ti ejtz’aneem. K’aari’ nkeeya’ rub’ixiik chi re ja tijoxeel.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Q’ijiloon taq tziij

Saamaaj rixiin tijooneel:

Kaamiik taab’iij chi ke ja taq ak’alaa’ chi ti kitz’ijb’aaj taq q’ijiloon taq tziij, kani’ chi re ruq’ijaal tinaamiit, ruk’asalemaal jun te’eej, chi riij jun ti naquun ja qas nel ruuk’ux chi riij.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

K’utub’al:

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(159).png

Ruq’ijloxiik Awan

Xsaqari nimalaj k’asalemaal
Xsaqari nimalaj ki’kotemaal
Atat aya’oon qachojq’aaq’
Atat natb’iin pa qib’och’iil
 
Rumaal k’aari’ nnuuya’ opoon rutziil awach
Kokoj k’in nimaq taq awan
At rixiin pa teew,
at rixiin pa K’atan
Saq, kaq, raxwach k’in q’an ixiim
Xsaqari nuutee’ nutata’.
Maltiyoox chi re ja qak’asalemaal
Xsaqari, xsaqari,

Natqayob’eej ronojeel q’iij pa qoochooch.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Tijooneel

  • Kaamiik ja tijooneel k’o chi neruumol ja taq rutijoxelaa’. Ja rub’eyaal tijooneem kewari’: Ja tijooneel k’o chi nkanooj jun ch’ob’oon tziij k’in nruuya’ chi keewach ja taq ak’alaa’ chi nkinojiij, nkeesol k’in nkeenuk’ ruchomarisaxiik.

K’utub’al

Ruk’ayemaal pa Tinaamit

Kaamiik ja qatinaamit Tz’ikin jaay, ntajiini nruutzaq ja rukojiik ja rutziyaq rixiin runimaq’iij. ¿Naq neech’ob’ ixix chi riij chi ma titzajqi ja taq naquun rixiin ja qatinaamit?, ¿Naq nechomarisaani, kaamiik k’atzineel ja taq ena’ooj ixix ak’alaa’?.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(160).png

Chapoj Ch’uu’

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Jun chik ja ruk’ayewaal, q’anij rajawaxiik chi qe, chi nqaatij jun ti ch’uu’. Ja k’a kaamiik netajiini nek’isataji. ¿Naq nqaab’an chi re ruchomarisaxiik awa’ ruk’ayewaal ri’? ¿Naq nepa’e chi ruchomarisaxiik?

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(161).png

Elisaan achib’al pa ejtz’aneem.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Representaciones.

Elisaan achib’al pa ejtz’aneem

Kinuk’u’ taq kii’ ja taq ak’alaa’, chi kelisaaj rachib’al jun k’amab’al tziij rixiin ja k’amooj taq b’eey rixiin jun tinaamit.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(162).png

Nuk’uuj pa molaaj.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Parlamentos.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Nuk’uuj pa molaaj

Tijoneel

Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aaj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.

Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.

  • Takanooj jun k’amol b’eey.
  • Ruukab’ k’amol b’eey.
  • Jun ajtz’iib’.

Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.

  • Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiin owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
  • Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.
  • Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an chi paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(164).png

Rucholaaj Aq’omib’al

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Elaboración de recetarios.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Rucholaaj Aq’omib’al

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(165).png

Kaamiik rajawaxiik chi ja taq ak’alaa’ ne’el chi runik’oxiik k’in rukonoxiik ja taq naquun ja k’o aq’omaxiik ruk’amoon pe k’in k’o rik’a’tziil chi paam ja k’asalemaal. Ja taq ak’alaa’, k’o chi ne’el chi rak’axaxiik chi ke, keetee’ kitata’, ri’jaa’, iyomaa’, Ajkumaa’.

Ja taq tziij nekik’axaj pe k’o chi kitz’ijb’aaj k’in nkeenuk’ rub’ajniik, utz k’a nkanaaj chi ruuwach wuuj k’in ja taq ak’alaa’ ja ri etaraan pe chi kiij chik, ee je’ee’ chik ari’ nekojo wi’ ja taq na’ooj. Chaqajaa’ nkanaaj kaan ja kina’ooj ja ri ee ati’t mama’.

Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Participación en proyectos educativos del aula y de la escuela.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal.

Rusamajixiik pa mookaaj ja k’utub’al taq na’ooj chi paam ja ri ajtijaal. Ch’ob’ooj nuk’uuj chi riij ja to’ooneem k’in runimarisaxiik na’ooj kuk’iin ja ri ak’alaa’ ee kachib’iil ja tijooneel.

Nuk’uuj pa molaaj:

Saamaaj rixiin tijooneel:

Rajawaxiik chi ja tijooneel neruumol ja taq ak’alaa’ k’in nruuya’ taq kisamaaj utz k’a nkojtaqiij eel naq rub’eyaal toq nattzijoon chi keewach juumook winaqii’, nawuk’aj keeb’eey taq mookaaj, naq nb’aan chi re ruchomarisaaxiik taq ruk’ayewaal pa mookaaj, k’in pa jun tinaamit.

Tajacha’ ja taq saamaaj chi keewach ja taq ak’alaa’ utz nk’amon eel chi ke.
Takanooj jun k’amol b’eey
Ruukab’ k’amol b’eey
Jun ajtz’iib’

Keeri’ nkeeb’an nkojtaqiij ja taq rub’eyaal k’in ruchomarisaxiik ja taq naquun.

  • Ee je’ee’ awa’ nechomarisaan taq ruk’ayewaal kixiin ja taq kachib’iil pa mookaaj. Ja toq ma kekowiin ee je’ee’ k’aari nto’ooni ja tijooneel, ja toq ma tikowiini ja tijooneel, nkamar eel chi ruuwach ja k’amol b’eey rixiin ja tijob’al, ja k’a ma tikowiini chaqajaa’ rajawaxiik k’aari’ nsik’ixi ja tata’ixeel rixiik owi kixiin ja taq ak’alaa’ ee k’o pa ruk’ayewaal.
  • Chaqajaa’ rajawaxiik chi nb’aan ti mookaaj rixiin, chi nwinaqirisax jun ruk’olib’aal taq wuuj kixiin ja taq ak’alaa’ owi rixiin ja tijob’al.
  • Rajawaxiik chaqajaa’ chi nb’aan taq mookaaj rixiin ja tijob’al ee taq chajiineel, utz k’a k’o rucholajiil ja taq naquun neeb’an hic paam ja tijob’al. K’in nkeetz’et chaqajaa’ wi ch’ajch’oj rub’anoom ja taq naquun.
Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(168).png

Paxiin tziij k’in runik’iik

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Armar rompecabezas y juegos de dominó con palabras.

Paxiin tziij k’in runuk’iik

(Rompecabezas)

Saamaaj rixiin tijooneel:

  • Tacholo’ tanuk’u chi keewach ja taq a k’alaa’ naq rub’eyaal rukojiik awa’ ja ti ejtz’aaneem ri’.

Ja chi re ja taq ejtz’aneem ri’, K’atziineel chi re ja tijooneel chi nrukanooj taq tziij ja rajawaxiik chi re ja ri ak’aal. Utz nerutz’ijb’aaj chi ruuwach taq wuuj k’aari’ neruqupiij, k’aari’ nyaa’ chi ruuwach ja taq ak’alaa’ chi nkeenuk’ chik rub’ajniik. Owi k’o chik juulee’ taq ejtz’aaneem rixiin chi riij ja taq paxiin tziij, utz nkeekoj ja taq ak’alaa’, neruuto’ chi nkeeya’ rusamaaj ja ti kina’ooj.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(168).png

Rejtaliil uleew rixiin tinaamit

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

Diseña, traza y elabora un croquis de una comunidad o espacio real o imaginario.

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png

Rejtaliil uleew rixiin tinaamit:

Saamaaj kixiin tijoxelaa’:

Tab’ana’ rejtaliil ja ri atinaamit naq rub’anoom k’in naq ee k’o chi paam. Kani’ chi re taq moolaaj, roochooch Ajaaw, aq’omib’al jaay, q’atab’al tziij, k’in naq chi taq mokajiil nesamaj chi paam ja ri atinaamit. Taya’aa’ taq rejtaal b’aar ee k’o wi’ chi kijujunaal.

Kani’ chi re ja jun k’utub’al ri’:

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(169).png

K’aak’a taq tziij xko’j chi paam ja wuuj Tz’utujiil

Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png

K’aak’a taq tziij

1. Ak’axii
2. B’ajneel
3. B’anitziij
4. B’anitzijoliil
5. B’i’ak’uxatzijaal
6. B’i’akolatziij
7. Ch’akulatz’ijb’
8. Cholatz’ijb’
9. Cholob’al tziij
10. Cholob’al tziij
11. Cholooj Na’ooj
12. Chuq’
13. Chuwaaq q’ijool
14. Ejtz’ab’een taq tziij
15. Iiwiir q’ijool
16. Jotayiin tziij
17. Junak’u’xatz’iij
18. K’ajtziij
19. K’axab’al
20. K’iyaal
21. K’ojlemaal
22. K’uxatz’ijb’
23. K’uxatziij
24. Ka’k’uxatziij
25. Ka’tz’uuk
26. Kaamiik q’ijool
27. Kamitziij
28. Ko’latziij
29. Latz’uun saamaaj
30. Mokaan taq na’ooj
31. Nak’ib’al
32. Nawaliin tziij
33. Nimatz’ijb’
34. Nimatziij
35. Nuk’uuj pa molaaj
36. Pa’iil
37. Paxch’uxik
38. Paxiin tziij
39. Qajb’ineel
40. Qi’riil
41. Ramaaj q’ijool
42. Ramajiil
43. Rucholaaj aq’omib’al
44. Ruxe’aal tziij
45. Samatziij
46. Silotziij
47. Ta’s
48. Taluwuuj
49. Tz’ajab’al
50. Tz’inaquul
51. Tz’uk
52. Tz’ukiil
53. Tz’ukupa’liil
54. Xilatz’ijb’
55. Ximolatziij
56. Xtuq’iil
57. Ya’ooj taq na’ooj

Kaxlaan tziij

lInterrogación
Sujeto
Vos antipasiva
Vos referencial
Sintagma verbal
Sintagma nominal
Consonante
Alfabeto
Descripciones
Párrafos
Temas
Punto
Futuro
Juegos de palabras / Expresión dinámicas.
Pasado
Derivación
Verbo intransitivo
Partículas (direccional)
Interrogación
Plural
Posicional
Vocal
Verbo
Verbo transitivo
Dos puntos
Presente
Vos pasiva
Frase
Resumen
Redacción
Signo de puntuación
Cuentos
Mayúscula
Oración
Parlamento
Coma
Conjugación
Rompecabezas
Objeto
Adjetivo
Tiempo / aspecto
Tiempo
Receta
Raíz
Voz instrumental
Signo de Admiración
Sustantivo
Periódico
Goma, pegamento
Acento
Punto
Punto suspensivo
Punto y coma
Sufijo
Preposición
Comillas
Concejos