Cambios

Busca en cnbGuatemala con Google

sin resumen de edición
Línea 301: Línea 301:  
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(142).png|center|300px]]
 
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(142).png|center|300px]]
   −
13. Rutz’ijb’axiik taq no’y cholaj taq tziij, k’in k’o chi nruk’ulub’a’ ja k’otoj chi’aaj chi re ja ri ojtaqiineem rixiin qaaj ari jaa’, jaani’ chi re ja k’utub’al ri’.  
+
==Rutz’ijb’axiik taq no’y cholaj taq tziij, k’in k’o chi nruk’ulub’a’ ja k’otoj chi’aaj chi re ja ri ojtaqiineem rixiin qaaj ari jaa’, jaani’ chi re ja k’utub’al ri’.==
Escritura de pequeños textos para responder a preguntas de autoconocimiento.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Escritura de pequeños textos para responder a preguntas de autoconocimiento.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Rutz’ijb’axiik taq no’y cholaj taq tziij, k’in k’o chi nruk’ulub’a’ ja k’otoj chi’aaj chi re ja ri ojtaqiineem rixiin qaaj ari jaa’, jaani’ chi re ja k’utub’al ri’  
 
Rutz’ijb’axiik taq no’y cholaj taq tziij, k’in k’o chi nruk’ulub’a’ ja k’otoj chi’aaj chi re ja ri ojtaqiineem rixiin qaaj ari jaa’, jaani’ chi re ja k’utub’al ri’  
Ja ruq’ijaal ja junaa’, ja qas ntz’et inin ja ... (pa jab’ owi pa saq’iij).
  −
Ja nimaq’iij rixiin ja nutinaamit qas utz ntz’et...
  −
Nwajo’ inin nb’anataj ta kee ri’...
  −
Ja ri inin ma twajo’ ja xkeeb’iij ta itzeel pa wixikin..
  −
Ja pa nutijob’al jawari’ nb’anataji ri’…
  −
Ja chi ruuwach ja tijob’al noqejtz’aan chi re….
  −
Ja b’aar chi ri’ nb’ajwi’ qarikiil pa tijob’al, keewa’ nqaab’an nqaanuk’ qii’ ri’:
  −
Chi paam awa’ ja jun wuquu’ q’iij ri’, k’o jun q’iij qas utz ja xnuq’axaaj pe.
     −
14. Rutz’ijb’axiik k’in runujk’iik ja: cholob’al tziij, latz’un saamaaj k’in b’i’ak’asalemaal.  
+
#Ja ruq’ijaal ja junaa’, ja qas ntz’et inin ja ... (pa jab’ owi pa saq’iij).
Redacción y escritura de: A) Resúmenes, B) leyenda, C) biografías.  
+
#Ja nimaq’iij rixiin ja nutinaamit qas utz ntz’et...
 +
#Nwajo’ inin nb’anataj ta kee ri’...
 +
#Ja ri inin ma twajo’ ja xkeeb’iij ta itzeel pa wixikin..
 +
#Ja pa nutijob’al jawari’ nb’anataji ri’…
 +
#Ja chi ruuwach ja tijob’al noqejtz’aan chi re….
 +
#Ja b’aar chi ri’ nb’ajwi’ qarikiil pa tijob’al, keewa’ nqaab’an nqaanuk’ qii’ ri’:
 +
#Chi paam awa’ ja jun wuquu’ q’iij ri’, k’o jun q’iij qas utz ja xnuq’axaaj pe.
 +
 
 +
==Rutz’ijb’axiik k’in runujk’iik ja: cholob’al tziij, latz’un saamaaj k’in b’i’ak’asalemaal.==
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Redacción y escritura de: A) Resúmenes, B) leyenda, C) biografías.''
 +
 
 
Rutz’ijb’axiik k’in runujk’iik ja: cholob’al tziij, latz’un saamaaj k’in b’i’ak’asalemaal
 
Rutz’ijb’axiik k’in runujk’iik ja: cholob’al tziij, latz’un saamaaj k’in b’i’ak’asalemaal
   −
15. Runujk’iik ja rutzijoxiik na’ooj.  
+
 
Redacción de poesía.  
+
==Runujk’iik ja rutzijoxiik na’ooj.==
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Redacción de poesía.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Runujk’iik ja rutzijoxiik na’ooj  
 
Runujk’iik ja rutzijoxiik na’ooj  
Waawee’ tak’utu’ chi keewach ja taq ak’alaa’ naq nb’aan chi re rutz’ijb’axiik ja taq nuk’un taq na’ooj.  
+
 
JA MASAAT TOQ NSAJCHI
+
Waawee’ tak’utu’ chi keewach ja taq ak’alaa’ naq nb’aan chi re rutz’ijb’axiik ja taq nuk’un taq na’ooj.
 +
 +
'''Ja masaat toq nsajchi'''
 +
 
Xruub’an jun ti taa’ juutiij cha’, To’l Tok’ ruub’ii’ ja taa’, xb’e pa ch’ajooj sajkiiy chi ruuchii’ ya’ cha’. Ja k’a b’aar qas nsamaj wi’ ja ti taa’ k’o jun ti ruuwach juuyu’ rub’ina’aan pa koraal. Ja winaqii’ ja qas nesamaaj chi ri q’anij nkeetz’et wi’ jun masaat qas nq’a’x chi ri’ pa taq chanooj kuk’iin.  
 
Xruub’an jun ti taa’ juutiij cha’, To’l Tok’ ruub’ii’ ja taa’, xb’e pa ch’ajooj sajkiiy chi ruuchii’ ya’ cha’. Ja k’a b’aar qas nsamaj wi’ ja ti taa’ k’o jun ti ruuwach juuyu’ rub’ina’aan pa koraal. Ja winaqii’ ja qas nesamaaj chi ri q’anij nkeetz’et wi’ jun masaat qas nq’a’x chi ri’ pa taq chanooj kuk’iin.  
 +
 
Ja k’a masaat toq nq’a’xi qas njumumi nok’ow pa kixikin ja winaqii’, saluun kumaal ja tz’i’. Ja k’a toq napooni ja chi ruuwach juuyu’ ja masaat le’, q’anij b’aar la’ chi ri’ nsajch qaaj wi’ chi keewach ja tz’i’. K’in keeri’ nruub’an qaaj chi keewach ja winaq chaqajaa’ ja netz’eto rixiin.  
 
Ja k’a masaat toq nq’a’xi qas njumumi nok’ow pa kixikin ja winaqii’, saluun kumaal ja tz’i’. Ja k’a toq napooni ja chi ruuwach juuyu’ ja masaat le’, q’anij b’aar la’ chi ri’ nsajch qaaj wi’ chi keewach ja tz’i’. K’in keeri’ nruub’an qaaj chi keewach ja winaq chaqajaa’ ja netz’eto rixiin.  
 +
 
Ja k’a chi ruukaab’ q’iij chik ja winaqii’ ja nesamaaj chi ri’, chi ruuwach ja ti juuyu’, nkiil chik juutiij ja masaat. Qas nk’isik’a’ keek’u’x chi riij ja nruub’an ja masaat chi keewach cha’.
 
Ja k’a chi ruukaab’ q’iij chik ja winaqii’ ja nesamaaj chi ri’, chi ruuwach ja ti juuyu’, nkiil chik juutiij ja masaat. Qas nk’isik’a’ keek’u’x chi riij ja nruub’an ja masaat chi keewach cha’.
    
Ja k’a xkeeb’an ja winaqii’ ja nesamaaj chi ri’ xkeek’am kii’ konojeel, k’in xekikanooj jujuun keetz’ii’ konojeel cha’. Ja k’a chi roox q’iij xeeb’e chik ja winaqii’ pa kisamaaj cha’. Toq k’a xkijl chik juutiij ja masaat, k’ajkari’ xkeemaj rusaluxiik konojeel cha’. Xe’ok tz’i’ k’in ee je’ee’ ja winaqii’ pa saluuneem chi riij ja masaat cha’. Toq xekositaji ja tz’i’ konojeel k’in ee je’ee’ ja winaq cha’, chi ruuwach ja ti juuyu’ xsajch qaaj wi le’ cha’. Xsajch qaaj chi keewach ja masaat cha’. Toq xkeechob’ ja winaqii’ chi ja juuyu’ taqataj ruuchii’ njaqataji ronojeel q’iij cha’. Cheewi’ rumaal ari’ toq xb’i’x kaan Pa Koraal chi re ja ti juuyu’, rumaal ja masaat toq nsajch qaaj chi ri cha’.  
 
Ja k’a xkeeb’an ja winaqii’ ja nesamaaj chi ri’ xkeek’am kii’ konojeel, k’in xekikanooj jujuun keetz’ii’ konojeel cha’. Ja k’a chi roox q’iij xeeb’e chik ja winaqii’ pa kisamaaj cha’. Toq k’a xkijl chik juutiij ja masaat, k’ajkari’ xkeemaj rusaluxiik konojeel cha’. Xe’ok tz’i’ k’in ee je’ee’ ja winaqii’ pa saluuneem chi riij ja masaat cha’. Toq xekositaji ja tz’i’ konojeel k’in ee je’ee’ ja winaq cha’, chi ruuwach ja ti juuyu’ xsajch qaaj wi le’ cha’. Xsajch qaaj chi keewach ja masaat cha’. Toq xkeechob’ ja winaqii’ chi ja juuyu’ taqataj ruuchii’ njaqataji ronojeel q’iij cha’. Cheewi’ rumaal ari’ toq xb’i’x kaan Pa Koraal chi re ja ti juuyu’, rumaal ja masaat toq nsajch qaaj chi ri cha’.  
16. Rutz’ijb’axiik taq wuuj, k’in nyaa’ rutzijoxiik, chi ruuwach taq talutz’alam, taluwuuj, pa taq molooj k’in nk’ujt rub’ajniik chi re chik juulee’ taq wuuj.  
+
 
Escribe pequeños textos para uso en publicaciones periódicas: periódico mural, periódico, semanario, boletín, revista.  
+
==Rutz’ijb’axiik taq wuuj, k’in nyaa’ rutzijoxiik, chi ruuwach taq talutz’alam, taluwuuj, pa taq molooj k’in nk’ujt rub’ajniik chi re chik juulee’ taq wuuj.==
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Escribe pequeños textos para uso en publicaciones periódicas: periódico mural, periódico, semanario, boletín, revista.''
 +
 
 
Rutz’ijb’axiik taq wuuj, k’in nyaa’ rutzijoxiik, chi ruuwach taq talutz’alam, taluwuuj, pa taq molooj k’in nk’ujt rub’ajniik chi re chik juulee’ taq wuuj.
 
Rutz’ijb’axiik taq wuuj, k’in nyaa’ rutzijoxiik, chi ruuwach taq talutz’alam, taluwuuj, pa taq molooj k’in nk’ujt rub’ajniik chi re chik juulee’ taq wuuj.
   −
17. Rutz’ijb’axiik taq na’ooj, rub’ixiik k’in ruk’ulub’a’xiik.  
+
==Rutz’ijb’axiik taq na’ooj, rub’ixiik k’in ruk’ulub’a’xiik.==
Escritura de un diario interactivo.  
+
''Escritura de un diario interactivo.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 
Rutz’ijb’axiik taq na’ooj, rub’ixiik k’in ruk’ulub’a’xiik.  
 
Rutz’ijb’axiik taq na’ooj, rub’ixiik k’in ruk’ulub’a’xiik.  
 +
 
K’o chi ja ri ak’aal nusik’iij jun ti ch’ob’oon tziij, nusik’iij, k’aari’ nak’axax chi re, nukanooj rub’eyaal chi nuk’ulub’a’ ja k’utuneem nb’an chi re, k’in k’o nuk’ulub’a’ chi re ja taq tziij ja xrusik’iij chi paam ja ti cholob’al tziij.  
 
K’o chi ja ri ak’aal nusik’iij jun ti ch’ob’oon tziij, nusik’iij, k’aari’ nak’axax chi re, nukanooj rub’eyaal chi nuk’ulub’a’ ja k’utuneem nb’an chi re, k’in k’o nuk’ulub’a’ chi re ja taq tziij ja xrusik’iij chi paam ja ti cholob’al tziij.  
K’utub’al:  
+
 
 +
K’utub’al:
 +
 
Xe’ q’apooj  
 
Xe’ q’apooj  
 +
 
Xruub’an jun ti q’apooj ojeer qas nrajob’eej nxajowi rixiin pa nimaq’iij, xer waa ri’ xa ti meeb’aa’ q’anij majuun ti rupuwaq nqajb’eej tziyaq. Xruumaj rub’isoxiik, k’in rumaal ari’ q’anij ma tiwa’ chik. Ja k’a rutata’ toq xrak’axaaj qas itzeel xruuna’ qaaj rumaal chi ma k’o ta ti kipuwaq.
 
Xruub’an jun ti q’apooj ojeer qas nrajob’eej nxajowi rixiin pa nimaq’iij, xer waa ri’ xa ti meeb’aa’ q’anij majuun ti rupuwaq nqajb’eej tziyaq. Xruumaj rub’isoxiik, k’in rumaal ari’ q’anij ma tiwa’ chik. Ja k’a rutata’ toq xrak’axaaj qas itzeel xruuna’ qaaj rumaal chi ma k’o ta ti kipuwaq.
 
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(148).png|center|300px]]
 
Xruub’an k’a jutiij ja rutata’ ja ti q’apooj xb’e pa saamaaj pa pa juuyu’. Qas rumajoon saamaaj toq xeeqaj jun ti aachi ti no’y raqan ruk’iin cha’. Ja ti aachi le’ cha’, rajawaal juuyu’ taq’aaj cha’. _Ma katb’isoon chik ta, tak’ama’ eel ja rutziyaq ja ti ame’aal ri’ ne’xi cha’. “Maltyoox, maltyoox”, ne’i ja ti aachi cha’. Ma xruuk’is kaan chik ta ja rusamaaj, xpe chi roochooch cha’.
 
Xruub’an k’a jutiij ja rutata’ ja ti q’apooj xb’e pa saamaaj pa pa juuyu’. Qas rumajoon saamaaj toq xeeqaj jun ti aachi ti no’y raqan ruk’iin cha’. Ja ti aachi le’ cha’, rajawaal juuyu’ taq’aaj cha’. _Ma katb’isoon chik ta, tak’ama’ eel ja rutziyaq ja ti ame’aal ri’ ne’xi cha’. “Maltyoox, maltyoox”, ne’i ja ti aachi cha’. Ma xruuk’is kaan chik ta ja rusamaaj, xpe chi roochooch cha’.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(149.1).png|center|300px]]
 +
Toq xruutz’et ja tziyaq ja ti q’apooj qas ki’ ruuk’u’x cha’. Toq xeqaaji ja nimaq’iij qas jab’el rutziyaq xruukoj eel chi paam xojooj cha’. Ja winaqii’ qas xk’ask’o’i xkeetzu’ ja tziyaq chi riij ja ti ixtan cha’, rumaal chi q’anij ma jutiij kitz’etoon ta juun kee ri’ cha’.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(149.2).png|center|300px]]
 +
Qas k’a rumajoon xojooj toq xpe jun nimalaj kaqasaluk’um cha’. Jaari xk’amo eel ja ti q’apooj chi paam ja juuyu’ ja b’aar xk’aam to wi’ ja rutziyaq rumaal rutata’ cha’. Keeri’ xruub’an ja ti q’apooj ma xkanoy chik ta, b’aar la xok wi’ k’in naq la chi re xk’aam eel rumaal ja kaqsalk’um cha’. Ja juuyu’ taq’aaj k’aamiik cha’, Xe’ Q’apooj ruub’ii’ cha’. Keeri’ xruub’an ja ti ixtan ti q’apooj.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(150).png|center|300px]]
   −
Toq xruutz’et ja tziyaq ja ti q’apooj qas ki’ ruuk’u’x cha’. Toq xeqaaji ja nimaq’iij qas jab’el rutziyaq xruukoj eel chi paam xojooj cha’. Ja winaqii’ qas xk’ask’o’i xkeetzu’ ja tziyaq chi riij ja ti ixtan cha’, rumaal chi q’anij ma jutiij kitz’etoon ta juun kee ri’ cha’.  
+
==Ja masaat toq nsajchi owi Xe’ Q’apooj.==
Qas k’a rumajoon xojooj toq xpe jun nimalaj kaqasaluk’um cha’. Jaari xk’amo eel ja ti q’apooj chi paam ja juuyu’ ja b’aar xk’aam to wi’ ja rutziyaq rumaal rutata’ cha’. Keeri’ xruub’an ja ti q’apooj ma xkanoy chik ta, b’aar la xok wi’ k’in naq la chi re xk’aam eel rumaal ja kaqsalk’um cha’. Ja juuyu’ taq’aaj k’aamiik cha’, Xe’ Q’apooj ruub’ii’ cha’. Keeri’ xruub’an ja ti ixtan ti q’apooj.
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
''Escribe inferencias y conclusiones a partir de un texto escuchado o leído.''
   −
18. Ja masaat toq nsajchi owi Xe’ Q’apooj.
  −
Escribe inferencias y conclusiones a partir de un texto escuchado o leído.
   
Tatz’ijb’aaj k’in tab’an’a kokoj taq na’ooj k’in latz’uxik na’ooj chi riij jun cholon tziij nsik’ixi owi chi riij jun ja k’a nyaa’ rucholiik chi keewach ja taq ak’alaa’. Kani’ chi re ja jun k’utub’al ri’. Takojo’ ja ti cholon tziij rixiin:  
 
Tatz’ijb’aaj k’in tab’an’a kokoj taq na’ooj k’in latz’uxik na’ooj chi riij jun cholon tziij nsik’ixi owi chi riij jun ja k’a nyaa’ rucholiik chi keewach ja taq ak’alaa’. Kani’ chi re ja jun k’utub’al ri’. Takojo’ ja ti cholon tziij rixiin:  
 +
 
Ja masaat toq nsajchi owi Xe’ Q’apooj
 
Ja masaat toq nsajchi owi Xe’ Q’apooj
   −
19. Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’. Kani’ chi re ja taq k’utub’al ri’. Tatz’eta’ ja k’utub’al kani’, ojtaqiineem.  
+
 
Utiliza y diseña organizadores lógicos o gráficos para presentar distintos tipos de información, por ejemplo:  
+
==Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’. Kani’ chi re ja taq k’utub’al ri’. Tatz’eta’ ja k’utub’al kani’, ojtaqiineem.==
tipo flor, tipo telaraña, tipo cuadro sinóptico.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’.  
+
''Utiliza y diseña organizadores lógicos o gráficos para presentar distintos tipos de información, por ejemplo:  
 +
tipo flor, tipo telaraña, tipo cuadro sinóptico.''
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’.
 +
 
Cholooj Na’ooj  
 
Cholooj Na’ooj  
1. ¿Naq nb’aan chi re ja saamaaj rixiin saqateew? ¿cómo se hacen los helados?
  −
2. ¿Naq nk’atziini chi re ja saamaaj rixiin jun poch’oj wajkax?
  −
3. ¿Naq rajawaxiik chi re jun samajeel rixiin josol chee’?
  −
4. ¿Naq k’atziineel chi re jun b’anol jaay?
      +
#¿Naq nb’aan chi re ja saamaaj rixiin saqateew? ¿cómo se hacen los helados?
 +
#¿Naq nk’atziini chi re ja saamaaj rixiin jun poch’oj wajkax?
 +
#¿Naq rajawaxiik chi re jun samajeel rixiin josol chee’?
 +
#¿Naq k’atziineel chi re jun b’anol jaay?
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(152).png|center|300px]]
 +
'''Ja wojtaq inin'''
 
   
 
   
JA NWAJO’ NWOJTAQIIJ
+
(''Lo que yo sé'')
(Lo que quiero aprender sobre...)  
+
 
- ¿Naq nb’aan chi ruk’itisaxiik?  
+
*Nruuya’ jal
- ¿Naq nb’aan chi re rujosq’ixiik?  
+
*Nruuya’ ixiim
- ¿Jani’ chi taq ruuwach nko’ji?  
+
*Nok way
- ¿jaru ruuwach ja ri iixiim?  
+
*Nok tz’oo’
- ¿B’aar chi ri’ qas utz wi’ ntiki chi jujunaal?  
+
*Nok q’oor
NWOJB’EEJ NWOJTAQIIJ NAQ RUB’EYAAL JA CHAPOJ CH’UU’ CHI RUUXEE’ YA’
+
*Nok ch’aroon
(Necesito más información sobre...)  
+
 
JA WOJTAQ ININ
+
'''Ja nwajo’ nwojtaqiij'''
(Lo que yo sé)
+
 
- Nruuya’ jal
+
(''Lo que quiero aprender sobre...'')  
- Nruuya’ ixiim
+
 
- Nok way
+
*¿Naq nb’aan chi ruk’itisaxiik?  
- Nok tz’oo’
+
*¿Naq nb’aan chi re rujosq’ixiik?  
- Nok q’oor
+
*¿Jani’ chi taq ruuwach nko’ji?  
- Nok ch’aroon
+
*¿jaru ruuwach ja ri iixiim?  
NWOJB’EEJ NWOJTAQIIJ NAQ RUB’EYAAL JA CHAPOJ CH’UU’ CHI RUUXEE’ YA’
+
*¿B’aar chi ri’ qas utz wi’ ntiki chi jujunaal?  
 +
 
 +
'''Nwojb’eej nwojtaqiij naq rub’eyaal ja chapoj ch’uu’ chi ruuxee’ ya’'''
 +
(''Necesito más información sobre...'')  
   −
Tinooneel:  
+
Nwojb’eej nwojtaqiij naq rub’eyaal ja chapoj ch’uu’ chi ruuxee’ ya’
Tab’ana’ jun utziil takanooj chik juulee’ taq ejtz’ab’een tziij atat, ja naak’ut chik chi keewach ja taq atijoxelaa’. Kani’ chi re rub’ajniik jun ti kotz’i’j, taxolo’ taq tziij chi paam, utz k’a nkanooj runuk’iik ja tijoxeel. Utz naab’an jun achib’al rixiin kemem, chaqajaa’ taq kajxukut, chi nk’atziin chi aawe’ naab’an ja taq asamaaj. Owi k’o chik juulee’ k’ak’a taq na’ooj awik’in atat, maltiyoox k’aari’. Chi paam awa’ ja jun ti paraaj ri’ rajawaxiik chi naab’an atat ja ti ejtz’aneem tziij ri’.  
+
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil mujer.png|right|110px]]
 +
'''Tinooneel:'''
 +
 +
Tab’ana’ jun utziil takanooj chik juulee’ taq ejtz’ab’een tziij atat, ja naak’ut chik chi keewach ja taq atijoxelaa’. Kani’ chi re rub’ajniik jun ti kotz’i’j, taxolo’ taq tziij chi paam, utz k’a nkanooj runuk’iik ja tijoxeel. Utz naab’an jun achib’al rixiin kemem, chaqajaa’ taq kajxukut, chi nk’atziin chi aawe’ naab’an ja taq asamaaj. Owi k’o chik juulee’ k’ak’a taq na’ooj awik’in atat, maltiyoox k’aari’. Chi paam awa’ ja jun ti paraaj ri’ rajawaxiik chi naab’an atat ja ti ejtz’aneem tziij ri’.
 +
 
Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’ ja taq na’ooj ruk’iin. Kani’ chi re ja taq k’utub’al ri’.  
 
Takojo’ taq tziij ja k’atziineel chi re ja tijoxeel, utz k’a nruukoj k’in rojtaqiij ja taq tziij ja k’o taq rub’eyaal, k’in ruyuqila’oon rii’ ja taq na’ooj ruk’iin. Kani’ chi re ja taq k’utub’al ri’.  
Ojtaqiineem  
+
 
Inin nwojtaqiij Nintz’ijb’aani  
+
'''Ojtaqiineem'''
Tz’utujiil  
+
 
Ninsamaji  
+
Inin nwojtaqiij
Ninejtz’aani  
+
Nb’an achib’al  
+
:Nintz’ijb’aani  
Saamaaj riixiin tijooneel:  
+
:Tz’utujiil  
- Kaamiik taya’aa’ chi ruuwach ja ti ak’aal chi tikanooj taq  
+
:Ninsamaji  
 +
:Ninejtz’aani  
 +
:Nb’an achib’al  
 +
 
 +
'''Saamaaj riixiin tijooneel:'''
 +
 +
*Kaamiik taya’aa’ chi ruuwach ja ti ak’aal chi tikanooj taq  
 
rub’eyaal ja taq tziij ri’.
 
rub’eyaal ja taq tziij ri’.
   −
Inin nwajo’ nwojtaqiij naq rub’eyaal ja k’asalemaal kixiin taq chikopii’ kaamiik.  
+
#¿Naq nruub’an ja xpeq toq nooq’i’?
Chaqajaa’ nwajo’ neech’ob’ pe ta jalaal chi nuuwach ja rub’eyaal ja k’asalemaal  
+
#¿Naq nruub’an ja tz’i’ toq nooq’i’?
rixiin jun ajtiij chi paam jun saamaaj k’in naq ruk’amoon to chi re pa ruk’asalemaal k’in chi paam rutinaamit.
+
#¿Naq nruub’an ja wajkax toq nooq’i’?
 +
#¿Naq nruub’an ja ak’ toq nooq’i’?
 +
#¿Naq nruub’an ja piich’ toq nooq’i’?
 +
#¿Naq nruub’an ja ajq toq nooq’i’?
 +
<poem>
 +
b’uu, b’uu’
 +
waw, waw
 +
kirikii, kirikiii
 +
toq toq toq, toq toq toq
 +
qor, qor, qor,
 +
ch’iw, ch’iw, ch’iw
 +
quu, quu, quu,
 +
yap, yap, yap.
 +
</poem>
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil p(154).png|center|300px]]
 +
Inin nwajo’ nwojtaqiij naq rub’eyaal ja k’asalemaal kixiin taq chikopii’ kaamiik.
 +
 +
Chaqajaa’ nwajo’ neech’ob’ pe ta jalaal chi nuuwach ja rub’eyaal ja k’asalemaal rixiin jun ajtiij chi paam jun saamaaj k’in naq ruk’amoon to chi re pa ruk’asalemaal k’in chi paam rutinaamit.
 +
[[Archivo:Nuestro idioma en la escuela - Tz’utujiil hombre y mujer.png|right|105px]]
 +
'''Saamaaj rixiin tijooneel k’in tijoxeel:'''
   −
Saamaaj rixiin tijooneel k’in tijoxeel:
+
*Kaamiik taab’iij chi re ja ri ak’aal chi ti nuuk’u’ ja taq tziij ri’, k’aari’ nrutz’ib’aaj chi ruuwach :ruuwuuj.
- Kaamiik taab’iij chi re ja ri ak’aal chi ti nuuk’u’ ja taq tziij ri’, k’aari’ nrutz’ib’aaj chi ruuwach ruuwuuj.
+
:Qas rax
 +
:Kotz’i’j
 +
:jaay
 +
:Chee’
 +
:ch’ijch’
 +
:Ja k’iche’laaj nruuya’
 +
:Aab’aj
 +
:Ya’
 +
:Ch’ijch’
 +
:Quk’uyaa’
 +
:Tz’alam
 +
:Qaasii’
 +
:Ya’l
30 170

ediciones